torstai 1. syyskuuta 2011

Seikkailu alkaa

Istuskelen Bangkokissa hotellissa ja kuuntelen ulkoa kuuluvaa sateen ropinaa. Pari tuntia sitten aurinko paistoi vielä mukavasti lähes pilvettömältä taivaalta - toisaalta olen viime öisen lennon jälkeen niin pihalla, että on ihan hyvä, että sade pakottaa lepäilemään sisätiloissa.

Lähdettiin siis eilen Juhon kanssa matkaan Helsinki-Vantaan kentältä, lennettiin samalla lennolla Frankfurtiin asti. Frankfurtista Juhon matka jatkui Prahaan ja mun Bangkokiin. Voitte varmasti kuvitella, että tunnelma Frankfurtin kentällä ei ollut mitä hilpein. No, jouluun on lyhyt aika.

Frankfurt - Bangkok lento sujui odotetulla tavalla: ruoka oli pahaa (jälkkäri oli jees, tuoreita hedelmiä kun on hankala pilata), leffat näytettiin pienestä telkkarista tuhottoman kaukana omasta paikastani, vieressäni istunut pieni aasialaisnainen tunki nukkuessaan kyynärpäätään mun kylkeen ja kaksi vanhempaa brittimiestä sai aikaan riidan siitä, voiko edessä istuvan tuolia taivuttaa makuuasentoon vai ei. Lisäbonuksena jaloissani oli joku lentokoneen metallitolppa, mikä tarkoitti sitä, että tämä 177 cm runkoni ei mahtunut olemaan mitenkään päin mukavasti.

Lentokoneessa valvotun yön jälkeen toivoin pääseväni pikaisesti hotellille lepäämään. Mutta ei. Onnistuin valitsemaan passintarkastusjonoista sen kaikkein hitaimman. Joka ikistä maahanpyrkijää tutkittiin minuuttitolkulla, ja mitä tummempi ihonväri (lue: Afrikka/Lähi-Itä), sen kauemmin matkustajaa syynättiin. Onneksi kalpea suomalaistyttö vaikutti passintarkastajasta tarpeeksi kiltiltä, ja sain leiman passiini hyvinkin pikaisen vilkaisun jälkeen. Saatuani matkalaukkuni etsiskelin vielä aikani hotellin työntekijää, jonka piti olla vastassa nimikyltin kanssa. Ei ollut. Työntekijä löytyi vihdoin, kun olin jo harkitsemassa lentokentällä yöpymistä. Lukuisien "2 minute, 2 minute" vakuuttelujen jälkeen paikalle saatiin hotellin auto, ja pääsin vihdoin hotellille.

Hotelli, jossa yövyn, on lähellä lentokenttää, simppeli ja siisti. Eli sopii tähän tarkoitukseen mainiosti. Henkilökunta on aasialaiseen tyyliin hyvin ystävällistä ja hymyilevää. Tykkään. Hotellista lisätietoja jos kiinnostaa: Silver Gold Garden

Tähän mennessä olen siis jo ehtinyt saada itseni jumiin lentokoneessa, itkeskellyt Frankfurtissa, varastanut Juhon Lonely Planet Tsekki -oppaan (en edelleenkään tiedä miten se päätyi mun tavaroihin), kuunnellut thaipoppia, hukannut ja löytänyt headsettini (Juho, se löytyi sittenkin mun matkalaukusta) ja ollut hereillä kohta 30 tuntia putkeen. Matka jatkuu huomenna kohti Taipeita ja ahkeraa opiskelua! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti